Kaikki katon alla

Lokakuun viimeisellä viikolla saakin kaikki puutarhan tuotokset olla jo katon alla, kellarissa, liiterissä, pakastimessa, purkeissa...Perunan viljelyä on vähennetty perheen pienenemisen myötä. Nuoret eivät jostain syystä halua lähteä viikonloppyreissulta perunapussi repussa niinkuin minä aikoinaan tein. Siis 70-luvulla.. Perunan kaivu sujui siis kahdestaankin miehen kanssa.  Traktorilla pölläytettiin mukulat esiin ja sitten vaan kerättiin ämpäreihin.

Porkkanat  ja punajuuret nostettiin samalla. Kurkkuja olen  purkittanut jo elokuun puolella. Punajuuret keitin ja säilöin etikkaliemeen. Tämä kesä on ollut oikein omenakesä.  Liiterissä on vielä korikaupalla omenia vaikka lehmillekin on niitä jo syötetty. Ja tämän talon ensimmäinen viinirypälesato on korjattu ja nyt pulputtaa viinipönttö  nurkassa. Odotus on korkealla  onhan isännän tekemät kotiviinit yleensä onnistuneet.  Mutta nyt ihan oikeista viinirypäleistä!

LOMA

Isännän maatalouslomaviikonloppu edessä perjantaista sunnuntaihin!  Eli voimme hyvällä omallatunnolla poistua kartanolta pitemmäksi aikaa kuin muutamaksi tunniksi.  Poika tulee koirien hoitajaksi - ei oikeastaan kuulu maatalouslomittajan toimenkuvaan. Eli jääkaappi täyteen ruokaa ja menoksi. Vähintään sadan kilometrin päähän ettei isäntä pääse livahtamaan nurkan taakse töihin.  Siispä Hondan nokka kohti Lotakonlahtea, suvun kesäpaikkaa.

Perennapenkki

Pihan kaunistus, perennapenkki , on joutunut vuosien myötä leimukukkien valloittamaksi!  Nyt tuli aika siirtää valloittajat seinustalle omaan valtakuntaansa ja jättää perennapenkki vaatimattomammille perinnekasveille. Jäädä saivat keltaliljat, ukonhatut, akileijat,särkyneetsydämet, vuohenjuuret ja päivänkakkarat. Pihalla vallitsee hirveän hävityksen meininki, mutta kunhan kukkasipulit on istutettu, niin toivottavasti näyttää paremmalle.   Jännityksellä jään odottamaan mitä penkistä keväällä  nousee.